Syksyiset tunnelmat

Voi kuinka mukavaa, pääsin suomeksi höpöttelemään fäärikuulumisia, kun suomalainen Leena tuli kyläilemään saarella! Kiitos Leena vierailusta, olipa hauskaa kun tulit piristämään mun ja Fannyn turistiarkea ja kuuntelemaan meidän höpsöjä kommelluksia. Nyt kun alkaa miettiin (kerrottuani Leenalle kaikkia kesän seikkailuja), niin kyllä täällä eristäytyneellä kymmenen asukkaan saarellakin kaikennäköistä on sattunut ja erikoisia (tai siis, kaikki omalla tavallaan erilaisia..) ihmisiä on tavattu. Leena on monesti vieraillut Färsaarilla ja Islannissa ja oli kiva kuulla tarinoita saarilta. Jos muhunkin jää pala tätä färsaarelaista suunnittelemattomuutta ja ex tempore -reissuja, niin saa nähdä tavataanko  hänen kanssaan seuraavan kerran Suomessa vaiko jossain muualla päin maailmaa!

Tällä hetkellä on tosi surullista ajatella lähtöä Suomeen. Aion toki ottaa kaiken irti vikoista viikoista täällä, mutta koko ajan joku esim. turisteista kyselee kuinka kauan mulla on kesää täällä jäljellä, ja kun sanoo ääneen kaksi viikkoa niin tuntuu tosi haikelta, että enää KAKSI viikkoa?!? Ja sitten ainoastaan viikko Islannissa, joten oon ihan pian Suomessa! Tällä hetkellä mun koti tuntuu olevan eniten täällä, joten hassua palata koto-Suomeen. Toki kolme kuukautta on lyhyt aika elämästä, joten tiedän että sopeudun tosi nopsaa taas tuttuun opiskelija-arkeen Suomessa, mutta juuri nyt on vaan niin kummallista ajatella kotimatkan koittavan pian! Muistan niin hyvin reissuni alussa ajatelleeni, että mitähän ihmettä tästä oikeen tulee ja kestänkö todella koko kesän tällä pikkuruisella Mykineksellä. Silloin mietin, että onneksi nää kuukaudet on tosi lyhyt aika. Nyt kaikki on kääntynyt ihan toisinpäin ja viikot hurahtaa ohitse aivan liian nopsaa, ja mielelläni reissaisin pidempäänkin! Lyhyistä yöunista ja myrskyisistä päivistä huolimatta meillä on ollut täällä ihan älyttömän hauskaa siitä lähtien kun Fanny saapui tänne kesäkuun alussa. Me nauretaan joka päivä tuntikaupalla ihan hölmöille jutuille (kuten hauskoille turistien jutuille, paikallisille tavoille tai oudoille ruotsin sanoille joita oon oppinut koulussa mutta joita käytän ihan väärissä yhteyksissä). Välillä tuolla majatalossakin tulee niin lapsellinen olo kun nauraa vaan hervottomasti koko ajan pystymättä lopettaan. Mutta ilman meidän hauskoja päiviä kumpikaan meistä ei olis varmaan kestänyt viettää tällä saarella ja tuollaisessa työpaikassa kokonaista kestää. Enkä ois varmana yksinäni saanut niin paljon uusia tuttavuuksia, sillä me ollaan aina yhdessä liitytty paikallisten kesäasukkien tai muiden työntekijöiden illanviettoihin. Enkä ois ikinä ilman Fannya oppinut ymmärtämään pohjoismaisia kieliä. Ja siis vaikka mun matkani "nordiska språk" maailmaan on vasta AIVAN alussa, en ois voinut saada parempaa starttia kuin täällä pohjoismaisten turistien keskellä ja ruotsalaisen työkaverin kanssa! Olisin käyttänyt vain samoja hölmöjä koulussa opittuja ilmaisuja eikä kukaan ois koskaan kertonut mulle, miten asiat vois järkevimmin ilmaista. Fanny on myös jaksanut kaikki nää viikot puhua mulle selvempää ja "oikeampaa" ruotsia kuin mitä hän on koskaan aiemmin elämässään joutunut käyttämään. Oon siitä tosi kiitollinen, koska meidän kommunikointi vois tosiaan olla aika hidasta mikäli mun ainut keino ois koittaa ymmärtää läntisen Ruotsin murretta sekoitettuna norjan kieleen (eli miten hän siis kotonaan puhuu).

Viime viikolla yhtenä turistirysäpäivänä tavalliseen arkeen tuli säpinää. Meidän pikku-Mykineksen rannalle oli eksynyt valasparvi, jonka joku oli huomannut ja kun juttu alkoi leviämään, lähtivät kaikki saarella olijat, sekä turistit että paikalliset, juosta alas vuorenrinteelle satamaan. Saarelta lähti myös eräs pikkupaatti merelle seilaamaan, mikä olikin ensimmäisenä paikalla valaiden luona. Lopulta valaat (kuulemma 112 valasta) tosiaan ajettiin toisella saarella sijaitsevan, läheisen kylän rantaan.
Seuraavana päivänä luettiinkin suomalaisten ja ruotsalaisten medioiden uutisointia tapahtuneesta, ja järkyttyneiden ihmisten kauhuntäytteisiä kommentteja valaanmetsästyksestä ja sen raadollisuudesta. Mää en oikeastaan oo juuri ollenkaan tutustunut valaanpyyntiin, joten en pysty siihen ottamaan kantaa tai jakamaan mielipiteitäni, mutta jotkin yleiset seikat pistivät silmään uutisointia Suomesta ja Ruotsista seuratessani. Monet ovat kritisoineet Tanskaa tästä asiasta, mutta siis täytyy muistaa että Tanska on Tanska ja Färsaaret on Färsaaret. Eli Färsaaret ei ole Tanska. Ja lisäksi, kaikki färsaarelaiset eivät ole julmia eläintentappajia, kuten jotkut ovat asian ilmaisseet, vaan ihan tavallista kansaa ja ne, jotka olivat rannalla metsästämässä valaita, ovat ihan pienenpieni joukko koko kansasta. Ei siis saa tuomita kaikkia Färsaarten asukkeja! :)

Heinäkuinen piknikki Färsaarilla.

Kerättiin raskaan työviikon päätteeksi jälleen kimpust ja kampsut kasaan ja lähdettiin Fannyn kanssa rantaan piknikille. Kokosimme matsäckkiin mm. banaaneita, joita saimme tänne saarelle ekaa kertaa koko kesänä (oi vitsit kuinka hyvältä voi banskut maistua viikkokausien jälkeen!!) ja perinteisiä Nordic Cidereitä. Yhtä hyvää juomaa en oo tainnut koskaan aiemmin edes maistaa, kuten on varmaan tullut selväksi. :D Koko päivä oli hirmu tuulinen, joten oltiin tosi hyvin kerrospukeuduttu ja kaikki mahdolliset talvivarusteet päälle mitä vaan on mukaan otettu, eli pipot, tumput ja tuulihousut, mutta siltikin ihan jäääätävän kylmä! Ei edes peitot pitänyt lämpimänä. Oli kyllä huvittavaa värjötellä talvivarusteissa kylmällä rannalla piknikillä, kun kuitenkin on heinäkuu ja vuoden lämpimin ajankohta.

Huippuja uusia tuttavia

Klaksvik

Tää viikko on ollut samalla yks ihanimmista ja yks kamalimmista viikoista täällä saarella. Kamalaa siksi, että tuolla majatalossa on ihan järkyttävä kiire aamusta myöhäiseen iltaan ja päivittäin on saapunut monella lauttavuorolla satoja turisteja päiväreissulle tai pariksi yöksi. En tosiaan tajua, miten täällä voi omistajan lisäksi olla ainoastaan kaksi työntekijää, sillä hommaa kyllä riittäisi useammallekin!! Lisäksi kesätalojen asukkaat on rantautuneet tänne sankoin joukoin nyt heinäkuussa, joten saarella tosiaan on nyt vilinää. :) Kivaa kyllä että täällä on nyt elämää ja ihmisiä joka puolella, vaikka välillä vähän nakertaa olla tuolla töissä kellon ympäri. Toki siis sesonkiaikana on kiirettä ja oon aina työskennellyt kiireisissä paikoissa, kuten hotellit ja ravintolat, mutta niissä on ollut muitakin työntekijöitä joten kenenkään ei tarvii viikkotolkulla työskennellä yksin aamusta iltaan. :D Täällä ei koskaan tiedä  "normipituisen" työpäivän jälkeen, että jatkuuko vuoro vielä kaks vai kuus tuntia.

Vaikka kiirettä ja hommia riittää, niin ihanan tästäkin viikosta on tehneet jälleen kaikki mielenkiintoiset vieraat ympäri Eurooppaa! Oon saanut mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia mm. Ranskasta, Italiasta, Sveitsistä ja Belgiasta, ja he ovat kaikki niin ihanan ystävällisiä ja heillä on mahtavia tarinoita kerrottavanaan. Muistan, kun keväällä ajattelin että tänne saarelle tulee ainoastaan lintubongareita, mutta heidän lisäkseen tänne kyllä eksyy ihan kaikensorttista porukkaa. Tää paikka on toki näkemisen arvoinen ja täydellinen kohde jos tykkää esim. vaeltaa. Lisäksi, tällä hetkellä joissain maissa Euroopassa on lähes 40 astetta lämmintä ja yötkin niin kuumia ettei pysty edes nukkumaan, joten ihmiset saapuvat näistä maista todella onnessaan tänne viileyteen!
Oli taas hauska kuulla eräältä ranskalaiselta, että hänen ja ystäviensä keskuudessa suomalainen Korpiklaani -bändi on tosi suosittu, samainen bändi josta toi majatalon omistajan poikakin on (ja eräs tanskalainen turisti myös) maininnut! En oo koskaan aiemmin kuullut kyseisestä yhtyeestä, mutta hassua että täällä Färsaarilla se on mainittu näinkin monta kertaa. :D Huippua!
Tänne eksyy myös ihan hirveästi lapsiperheitä, mitä ihmettelen, koska noi vaellusreitit on mun mielestä raskaita aikuisellekin. Ja vaikka vuorella kulkevan polun vieressä kulkee köydenpätkä, joka estää jyrkän tiputuksen mereen, on naru sen verran korkealla että noiden pikkulasten ei tarvi ees kumartua alittaakseen sen. :D Ja täällä kylässä on vain muutama sata metri sellaista tietä, jota voi kulkea lastenvaunujen kanssa, joten niiden kanssa matkustavat saapuvat sitten istuskelemaan kuus tuntia keskellä kylää (eli sisällä majatalossa). Oon monta kertaa miettinyt, että ei toi ainakaan mun käsitys oo "lomasta". Muutamilta vanhemmilta oon ihan mielenkiinnosta kysynytkin, että miten he ovat valinneet tällaisen matkakohteen pikkulasten kanssa, mutta kuulemma lapset tykkäävät enemmän vaeltamisesta kuin huvipuistoista tai hiekkarannoista. No joo, han hyvä varmaan totuttaa heidät pienestä pitäen erilaisiin aktiviteetteihin!

Tanskalainen perinnekakku jonka Anja oli leiponut ruisleivästä!

Takk fyri, Anja och alla dina underbara barn! Det var väldigt skönt att besöka hemma hos er. Säkert en av mina trevligaste dagar här på Färöarna. Hoppas ni har fin resa i Danmark. :) Kanske nästa gång vi träffas är i Finland. "Kanske",  som vanligt, haha! (Dessutom, denna kaka var DEJLIG!!!)

Kuvassa siis Anja, tanskalainen nainen jonka perheen luona vierailin viime viikolla. Hänellä on fääriläinen mies, ja he asuvat kaikki Färsaarilla. Ihania ja vieraanvaraisia paikallisia!!<3 Heillä oli tosi mukavat lapset myös, ja heidän 10-vuotias tyttärensä Laura on koululuokkansa kanssa kuvannut musiikkivideon Sórvagurissa, joka on siis lähimpänä lentokenttää ja satamaa, josta lautta tännekin kulkee. Heidän koko luokkansa laulaa fäärin kielellä siinä musiikkivideossa, tosi söpö video. :D Tässä on siis linkki siihen videoon, jonka he ovat kuvanneet ja videossa lapset seilaavat samalla paatilla, joka tulee tänne Mykinekselle. Tuttuja maisemia siis! https://www.youtube.com/watch?v=i0eKfopr1z4

Viikon kestäneen tiskaamisen jälkeen majataloon todella tilattiin tiskikone, ja se saapuikin sitten muutaman päivän kuluttua lautalla. En tajua, miksei sitä voitu lähettää helikopterilla niin se ois saapunut suoraan pääkaupungista nopeammin, mutta nyt kaikki kuljetukset vei aikaa. Musta tuntuu että nää kuljetukset menee ihan hassusti täällä, tai siis aikataulut sekä valinta helikopterin tai lautan välillä on toisinaan outoja. Kaippa helikopteri sitten on sen verran kalliimpi, ettei sitä haluta käyttää. Mutta esimerkiksi saaren hevoset on kuljetettu tänne helikopterilla, mitä en ois heti arvannut. :D On se toki parempi kuin 45 minuutin lauttamatka, mutta ei se ainakaan toi pikkuruinen matkustajahelikopteri voi olla joka niitä heppoja on kuljettanut. 

Toi astianpesukone tosiaan seisoi melkein kaks vuorokautta putkeen tossa tiellä ulkona sateessa. En ois arvannut että monen tuhannen kruunun uusi kone ja erittäin kaivattu sellainen, jätettäisiin oman onnensa nojaan keskelle kaatosadetta! "Ehkä joku sen jossain vaiheessa hoitaa. Ehkä." Niin, ehkäpä ehkäpä!

Mun vuorilta löytämäni lampaanvilla lähtee mukaan Finlandiaan!!<3

Jihuu, mulle kävi tuuri täällä yhtenä päivänä kun löysin melkein kokonaisen lampaanvillan tuolta vuorelta! En tiiä, miten voisin säilyttää sitä hyödyllisimmällä tavalla. Enkä tosiaan tiiä, mitä aion sen kanssa tulevaisuudessa tehdä, mutta otan sen mukaan kotiin!
Voi poloiset karitsat jotka syntyi nyt keväällä, niillä on enää pari kuukautta elinaikaa jäljellä. :(
Voih, täällä ne näyttää elävän niin onnellista elämää lajitovereidensa kanssa!

Vilda häster!!!<3

Mykines

Tässä alla näkyy vielä kolme kiveä, jotka tytöt ovat maalanneet! Mun mielestä noi on niin ihanan näköisiä! Ronja ja hänen kaverinsa on maalanneet ne. Ronja on siis majatalon omistajan tytär, ja heidän luonaan siis asustelen täällä. Vaikka hän asuu täällä saarella ainoana lapsena, on nyt kesän aikana täällä ravannut ihan hirveästi hänen kavereitaan muilta saarilta. En oikeestaan ees tajuu miten hänellä on niin paljon kavereita, mutta täällä kyllä tuntuu siltä että kaikki tuntee toisensa, joten sinänsä ei ihme. Ronja ja hänen kaverit on ihania, mulla tulee varmasti hirmu ikävä heitä täältä lähtiessäni! Toivottavasti heilläkin mua edes hitusen, vaikka välillä he varmaan ihmettelevät mun kaikkia hölmöjä kysymyksiä joita jatkuvasti esitän. PLUS että ne on kaikki tosi nättejä tyttöjä, oon sanonutkin että jos ei meinaa Färsaarten miestarjonta tulevaisuudessa riittää (valinnanvaraahan ei tosiaan hirveesti oo:D) niin tervetuloa  katsastamaan Suomen repertuaari!

Lisää kuvateksti

Saarilla tapahtuu!

Kotona ollaan! Tällä viikolla Färsaarilla tapahtuu, sillä loppuviikosta (eli juurikin nyt) järjestetään G! Festival täällä! Kaikki on koko viikon kysellyt että "ootko menossa festareille!" mutta ei, eihän me nyt tietenkään täältä kaukaisimmasta kolkasta minnekään päästä. Etenkään viikonlopuksi. Ei se kyllä musiikkigenrensä vuoksi ois mua kiinnostanut, mutta ois se toisaalta ollut kiva nähdä färsaarelainen iso tapahtuma, johon kokoontuu paljon paikallista väkeä. Kuulemma vuoden isoimmat pirskeet on tulossa vielä tämän kuun loppupuolella, mutta tuskinpa sinnekään päästään. Mutta ei hätää, kyllä täällä meidänkin pikkusaarella tapahtuu, sillä maanantaina on "festivaali" täällä Mykineksellä! Eli tuossa kylän pikkuruisessa kirkossa järjestetään kaksi kesäkonserttia ja yhden lautan sijaan tänne taitaa saapua kaksi yhen päivän aikana.

Tasan kuukauden kuluttua oonkin jo Suomessa! Tosi hassua, että aika onkin alkanut mennä nopeasti ja uskon että nopsempaa kuin huomaankaan, oon jo matkalla Islantiin. Oonkin tässä suunnitellut, etten Färsaarilla enää reissaa tänä loppuaikana. Vaikka saisinkin vapaata, taidan sitten vaan vaeltaa Mykineksellä ja säästää rahat Islantiin. Nyt, kun olin kaksi päivää vapaalla, tapasin erään amerikkalaisen perheen, jotka aikovat myös matkustaa Islantiin suoraan Färsaarilta, ja he kertoivat että siellä on tosi kallista tehdä yhtikäs mitään. Kuulemma majoittuminen, matkustaminen ja ruoka ovat hirmuisen kalliita. Onneksi oon saanut monilta matkailijoilta joitain vinkkejä, kuten näiltä amerikkalaisiltakin, Islantiin matkustamiseen. Oon ollut vähän peloissani, että kun mulla on vain viikko siellä aikaa niin en saa kulutettua sitä lyhyttä aikaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ei auta nyt muuta kuin suunnitella ahkerasti! 

Nämä kyseiset amerikkalaiset olivat muutenkin aivan ihania ja tosi mukavaa seuraa Klaksvikissa, heidän ja toki muidenkin uusien tuttujen tapaaminen jäi positiivisena mieleen, eikä oo kertaakaan tarvinnut yksin viettää noita reissupäiviä!

Torilla tapahtuu Klaksvikissa!

Täältä löytyy joka paikasta jalkapallokenttiä, ihan pienimmistäkin kylistä!

Ennen vapaapäiville lähtöä tuolla töissä meni astianpesukone rikki ja olin tosi hämmentynyt palatessani, ettei sitä oltu vieläkään korjattu. Nää kaikki päivät on ihan superkiireisiä ja meitä työntekijöitä on aivan liian vähän tuolla, eikä aikaa todellakaan riittäisi tiskata kaikkia astiat käsin. Ei meidän astiakapasiteetti ees oikeestaan riitä niin suurelle väkimäärälle kuin tänne päivittäin saapuu. Aiemmin on tuntunut ettei aika riitä edes täyttämään tiskikonetta. Siksipä luulin, että seuraavana päivänä kone on joko korjattu keinolla millä hyvänsä tai sitten uusi on hankittu tilalle. En tajua vieläkään miten noi on pärjännyt kaksin noi päivät ja tiskannut kaikki astiat käsin!!
Tässäkin asiassa oli taas huomattavissa tän koko saaren perinteinen ajattelutapa, eli ei huolta tuostakaan ja ehkä se kone alkaa vielä toimia itsestään, ehkä ei. Saa nähdä. Ehkä joku koettaa tehdä asialle jonain päivänä jotain, ehkä ei. "Ehkä." Ei toimintasuunnitelmaa, ei vaihtoehtoja. Nyt me siis ollaan kuusi päivää tiskattu kaikki astiat, ja sitä mää vaan oon miettinyt että senkin ajan vois toki kuluttaa järkevämmin, mutta eipä tässä muutakaan vaihtoehtoo oo.
Eilen sitten myöhään perjantai-iltana ihan yllättäen majatalon keittiöön tupsahti joku paikallinen mies sanomatta sanaakaan. Hän näytti ihan siltä, että on muutaman ölppösen jälkeen vetäissyt pari kokoa liian suuret työhaalarit päälleen ja keksinyt, että tänään korjataan saaren tiskikone! Ensiksi hän vain katseli ympärilleen ja päivitteli kuinka pimeää siellä tiskikoneessa on. Kysyinkin että eikö putkiasentajilla, tai mikä hän ikinä onkaan, yleensä oo vakiovarustuksena jonkinnäköinen lamppu mukanaan?!? "Ahaa, niin joo, lamppu!" Ja puhelimen näytön valo toimi sitten valaistuksena siinä kun hän tunnusteli samaisia hanoja ja johtoja mitä mää ja Fannykin oltiin jo kokeiltu. Hoah. Tosi tehokkaasti nää hommat täällä hoituu. :D

Klaksvikin lähin ja korkein vuori valloitettu!

Täällä saarella yöpyi jokin aika sitten eräs espanjalainen nainen, joka oli siis Mallorcalta kotoisin. Oli hauskaa kuunnella hänen ja muiden turistien (lähinnä tanskalaisten) keskustelua, kun kaikki kysyivät mistä nainen on kotoisin, ja hänen mainitessaan Mallorcan, ihan joka ikinen kertoi innoissaan omista matkakokemuksistaan siellä. Nainen näytti ihan siltä, että hänen tekis mieli sanoa jokaiselle "ARVAA MITÄ, oon käynyt siellä!!!" -tyypille, että niin on kaikki muutkin. Sitten jokainen kertoo samat tarinat uudelleen ja uudelleen. Tämä nainen kertoikin, että hänelle yksi syy tulla Färsaarille onkin juuri se, että pääsee pakoon kaikkea turistihössötystä Mallorcalla. Sitten hän saakin täällä vastailla muiden turistien kysymyksiin Espanjasta, :D Eräs paikallinen mies kiinnostui kovasti tästä naisesta ja nyt ollaankin kaikki yhdessä koitettu viikkokaudet metsästää jotain tietoja tästä naisesta, jotta tuo poloinen miesrukka saisi kontaktin uudelleen tähän naiseen. Tosin, ihan oma vika ettei hän kysynyt edes naisen nimeä!

Vierailin myös vapaapäivieni aikana erään tanskalaisnaisen perheen luona. Kyseessä on siis samainen nainen, jolta sain ensimmäisen kyytini aloittaessani tämänkertaista parin päivän reissua! He olivat leiponeet mulle jotain perinteistä tanskalaista kakkua, josta mun täytyykin laittaa kuva. Siinä oli sekoitettu ruisleipää ja kermavaahtoa. :D Oli kyllä hyvää! Toistan taas itseäni, mutta oon niin otettu kuinka vieraanvaraisia kaikki paikalliset on! Yhä enemmän tuntuu siltä, että kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä ja kaikki ottavat mut niin avoimin mielin vastaan, vaikken edes puhu heidän kieltään! Toivon todella, että joku/jotkut näistä tapaamistani färssarelaisista eksyy vielä jonain päivänä vierailemaan Suomeen! 

Oon muuten nyt maistanut vähän valaanlihaa täällä! Siis todellakin vähän, ihan pienen palan eikä todellakaan maistunut hyvälle joten siihen se jäi:D Uskon että maku oli vaan niin outo, sellainen johon ei oo tottunut, niin siksi ei maistunut ton enempää...

Tässä perinteisin näkymä mun omasta ruohoikkunasta. Sumua, sumua ja aina vaan sumua. 

Oon alkanut menettää toivoni nähdä suomalaisia täällä, tai siis sellaisia päiviä on niiiin harvoin kun joku suomalainen tänne eksyy, että mun on ollu pakko siirtää innostukseni ruotsalaisiin! Heitä saapuu tänne sentään useammin, monta kertaa viikossa, ja ymmärrän (no joo, loogista) heitä paremmin kuin norjalaisia tai tanskalaisia, joten kivaa aina "testata" omaa kielitaitoaan heidän kanssaan! Hauskaa myös huomata kuinka he käyttävät ihan samanlaisia ilmauksia kuin Fanny:D Musta tuntuu, että nyt kesän kuluessa ymmärrän koko ajan paremmin ja paremmin kun ihmiset puhuu mulle. Mutta oma kielentuottaminen on edelleen tosi haastavaa ja tuntuu että siinä kehityn ihan järjettömän hitaasti! Itse on kyllä tosi vaikeeta edes huomata kehittymistään, mutta päällimmäisin fiilis usein on se, etten pääse omassa puheen tuottamisessa yhtään niin nopeasti eteenpäin kuin vois olettaa!

Siis mitkä Färsaaret?

Vietän tällä hetkellä vapaapäiviäni Färsaarten pohjoissaarilla (eli Norðoyggjar) ja majapaikkani on täällä Klaksvikissa. Muistelen, että viime talven ja kevään aikana, kun kerroin lähteväni Färsaarille, ei melkein kukaan tiennyt saariryhmän sijaintia kartalla. Vieläkin siis varmaan löytyy henkilöitä joilla ei ole hajuakaan missä Färsaaret (The Faroe Islands, lammassaaret) ovat, joten laitoin siksi kuvan Google Mapsista tähän! :D Färsaaret ovat siis kartalla tuo pieni punainen pläntti keskellä Atlantia. Tästä voikin havaita, että oon jo puolivälissä matkalla Islantiin, jonne kuukauden kuluttua suuntaan!

Yllä olevassa Färsaarten kartassa voi nähdä Klaksvikin sijainnin koillisessa. Oon tän yhden täällä viettämäni vuorokauden aikana tykästynyt tähän pikkukaupunkiin! Täällä kohtaavat "kaupunkielämä" (siis Färsaarten mittakaavassa kaupunkielämä, eihän tää siis toki mikään city oo:D) ja kaunis vuoristoinen luonto! Klaksvik on niin kotoisa paikka, että jopa määkin pystyn kuvittelemaan itseni asumassa täällä. En siis oo Färsaarille nyt muuttamassa, mutta että jos olis pakko muuttaa, niin valitsisin Klaksvikin! Tykkäsin myös Nolsoyn saaresta ja se jäi mulle lämpimän ilmapiirinsä ja kotoisan vastaanoton vuoksi positiivisena kokemuksena mieleen, mutta inhoan niin paljon noita lauttamatkoja joita oon täällä joutunut harrastaan, etten vois kuvitella käyttäväni lauttaa päivittäin tai edes viikoittain arkielämässäni. 

Enkä todellakaan pystyis asumaan kauempaa kuin tämän kolme kuukautta tuolla kotisaarellani Mykineksellä. Mykines on tuossa Färsaarten kartalla kaikista läntisin pikkuinen saari! Kuten monet monet turistit, myös mää ihmettelen tosi usein miten ne kymmenen ihmistä pystyvät asumaan siellä vuoden ympäri. Kahdeksan kuukauden ajan siellä ei tosiaan ole ketään muuta kuin ne kymmenen asukasta, eikä ainakaan mun mielestä kovin paljon tekemistäkään. Etenkään talvella. Muistan kun Nordjobbin kautta mua valistettiin saaren eristäytyneisyydestä, mutta oikeastaan vasta nyt lähiaikoina oon ymmärtänyt ihan konkreettisesti mitä saaren eristäytynyt sijainti tarkoittaa. :D

Hassut sarvet:D

Tällä minireissullani oon taas nähnyt lukuisia turisteja, jotka ovat aiemmin olleet Mykineksellä ja nyt reissaavat muilla saarilla. Voi kun tää saariryhmä on niiiin pieni, samat ihmiset pyörii joka paikassa! Mun tarinat alkaa jo vähitellen toistaa itseensä, kun kerron aina vaan turisteista ja tanskalaisista turisteista. Ja väärinymmärryksistä kielen kanssa. Ja siitä kuinka kaikki ihmettelevät mitä joku suomalainen täällä tekee. Mielenkiintoisin uusi tuttavuuteni oli eräs tanskalainen nainen, jolta sain kyydin satamasta Tórshavniin, josta sitten otin bussin määränpääni Klaksvikiin. Hän on naimisissa paikallisen miehen kanssa, ja koko perhe asuu siis nyt Färsaarilla. Mies on kalastaja ja seilaa merillä aina kaksi kuukautta putkeen, kunnes viettää taas kotona jonkin aikaa. Sanoin naiselle, että melkein kaikissa tapaamissani perheissä isä on kalastaja eikä melkein koskaan kotona. Hänen mukaansa 90 % färsaarelaisista miehistä onkin kalastajia, joten ei ihme että määkin on törmännyt tällaisiin perheisiin. En tiiä onko tuo 90 % liitoiteltu luku, mutta hurjalta kuulostaa! Tosin kalastus onkin tärkein elinkeino täällä, joten onhan niitä kalastajiakin pakko löytyä.
Tämä nainen oli (taas yksi tapaus lisää) niin ikään hyvin järkyttyneen oloinen kun kerroin tulevani Suomesta, ja kyseli miten ihmeessä oon eksynyt tänne ja vielä järkyttyneempi hän oli kun kerroin asuvani Mykineksellä. Hän vain huudahti, ettei ole koskaan nähnyt samanlaista paikkaa, joka olisi yhtä BORING kuin Mykines. Yksikin päivä siellä on hänelle liikaa. Hän ei ymmärrä, kuinka kaikki turistit hehkuttavat paikkaa fantastisimmaksi paikaksi Färsaarilla tai jopa maailmassa. Puhuttiinkin sitten, että täytyy oikeasti rakastaa luontoa, merilintuja ja karuja kelejä, jotta pystyy aidosti nauttimaan sellaisesta saaresta.
Sanoin tälle tanskalaisnaiselle myös, etten oo vieläkään ymmärtänyt miksi kaikki ihmettelevät niin kovasti että joku tulee tänne Suomesta kesätöihin, ja kukaan ei ikinä arvaa että olisin suomalainen. Hän vain huokaisi syvään, puisteli päätään ja mutisi "oot niin nuori ja viaton ettet ymmärrä sitä tai montaa muutakaan asiaa vielä pitkään aikaan."
Mää meen huomenna vielä lounaalle tän naisen luokse, niin näen samalla koko muunkin perheen! Parasta kyllä näillä omilla reissuilla on päästä tutustumaan paikallisiin ja heidän elämäntyyliinsä, tällä kertaa tanskalaisfääriläisittäin!

 Jos Nordjobb tai nordjobbkokemukset eri Pohjoismaista kiinnostavat, niin kannattaa käydä lukemassa nordjobbareista kertova artikkeli Arbeitsliv i Norden sivuilla. Linkkasinkin artikkelin jo Facebookiin, mutta tästä se myös löytyy! Artikkelissa on haastateltu mm. Grönlannissa ja Islannissa työskenteleviä nuoria.

 http://www.arbeidslivinorden.org/i-fokus/nordjobb-30-aar/article.2015-06-15.6844416331

 Toivottavasti Färsaaret on alkanut /alkaa kiinnostamaan matkakohteena yhä enemmän myös suomalaisia! Oon harmissani, kun tänne eksyy niin harvoin (ainakin Mykinekselle) suomalaisia, ja siitä syystä oonkin aina ihan superinnoissaan tavatessani jonkun ihka-aidon suomalaisen! Nytkin on kulunut monta viikkoa ettei yhtäkään ole näkynyt mailla halmeilla. :( Suosittelen Färsaaria ihan kaikille, täällä on tosi paljon koettavaa (kuten oon jo varmaaan monta kertaa sanonutkin..) ja vaikka kartalla saariryhmä näyttää tosi pieneltä, niin täällä on hirmu paljon paikkoja, joihin kannattaa tutustua. Upeita vaellusreittejä löytyy lähes jokaiselta saarelta, ja kaikki ovat keskenään erilaisia. Yksi suurimmista asioista, joka on mut yllättänyt, että saaret on niin erilaiset verrattuna kuviin. Mikään kuva tai video, jota katselin ennen tänne tulemistani, ei pystynyt antamaan sellaista käsitystä saarista kuin minkä täällä paikan päällä saa. Mykines on paras esimerkki siitä. Siellä on AIVAN erilaista kuin kuvista voisi päätellä. Tietysti sama juttu kuin jokaisessa matkakohteessa, eli tunnelman aistii vasta paikan päällä!

Söpö lammaspariskunta!

Mää oon alkanut viihtyyn täällä jo tosi hyvin enkä ois tänne saapuessani ikinä voinut uskoa kuinka loistavasti oon tänne kotiutunut. Muistan toukokuussa tänne saapuessani ajatelleeni, että suunta ei tosiaan oo muuta kuin ylöspäin ja "no ei tää oo kuin 3 kk, menee onneks nopee!" Mutta nyt onkin jo hiukan hämmentävää ajatella että enää alle kuukausi jäljellä! :( Toukokuussa työskennellessäni yksin, muistan että raskainta oli se, että kun saarella ei ollut ketään kaveria tai omanikäistä seuraa, niin 1-2 päiväksi saapuvat turistit olivat mun ystäviä ja otin sitten aina tosi raskaasti heidän lähtönsä. Höpötin päivät pitkät heidän kanssaan ja heti kun oli tutustunut paremmin johonkin, niin oli lähdön aika. Sitten oli niin surullista sanoa hyvästit ja tajuta, että ehkäpä en tule näitäkään näkemään enää koskaan. Sitten kun Fanny tuli ja sain työkaverin (josta on nyt tullut yks mun parhaimmista ystävistä!), pystyin muuttamaan turisteihinkin suhtautumista pelkkinä vierailijoina ja asiakkaina. :D Nyt kun oon tottunut tähän reissaamiseen niin voisin ihan hyvin jatkaa vielä jonkin aikaa. En mää varmaan tuolla Mykineksellä jaksais kauempaa kuin 3 kk olla, mutta ulkomailla kylläkin! 

Kesänviettoa paikallisten tapaan

Nyt kun koko kesä kuluu täällä, on tosi hankalaa tajuta että on oikeasti heinäkuu jo puolessa välissä ja "kesä" parhaimmillaan, kun täällä on niin kylmää ja harmaata. Oon kyllä kuullut, että Suomessakin on lähes yhtä kolkko sää tällä hetkellä ja taitaa olla yksi kylmimmistä kesistä vuosikymmeniin. Myös täällä monet paikalliset ovat kertoneet, etteivät ole kokeneet yhtäkään näin kylmää kesää kuin tämä kesä on. Ei lämpötila toki koskaan nouse kovin korkeaksi, mutta yleensä kesiin on silti mahtunut muutama kunnon "kesäpäivä", jolloin aurinko on paistanut ja lämmittänyt kunnolla. Nyt aurinkoa ei näy oikeastaan juuri ollenkaan. Ne muutamat aurinkoiset päivät, joita oon täällä harvakseltaan saanut kokea, ovat kyllä tosi kauniita ja saavat saaret näyttämään ihan erilaiselta kuin sumuisina päivinä. Koko paikka herää henkiin aivan uudella tavalla! Harmi vaan kun niitä ei nyt juurikaan oo, ja musta tuntuu ettei lämpötila oo noussut yhtään sen jälkeen, kun toukokuussa tänne saavuin. Tähän on kyllä hyvin jo tottunut, varmaan juuri sen vuoksi ettei ilmasto juuri eroa Suomen vastaavasta. :D
Eniten säässä harmittaa jatkuva sade sekä sumu, jolloin on tosi masentavaa lähteä ulos kun ei näe kovinkaan kauas eteensä.

Alkukesästä suurin osa tänne saapuvista turisteista oli tanskalaisia, norjalaisia tai saksalaisia. Nyt heinäkuun aikana edelleen suurin osa kaikista turisteista on tanskalaisia, mutta iso osa tulee myös Etelä-Euroopasta, kuten Italiasta ja Espanjasta. Heihin on ollut hirmu mukava tutustua, kaikki ovat kovin puheliaita ja kertovat mielellään reissuistaan ja kotimaastaan, sekä ovat kiinnostuneita Suomesta ja etenkin kylmästä talvesta siellä! :D Myös ranskalaisia on ollut nyt tosi paljon, ja mua harmittaa niin paljon kun en osaa yhtään ranskaa! :( Jotkut heistä osaa englantia tosi hyvin, mutta jotkut eivät ollenkaan. Silti hekin, jotka eivät englantia osaa, koettavat selittää paljon asioita puoliksi englanniksi ja puoliksi ranskaksi. Esimerkiksi Fanny puhuu ranskaa ja ranskalaiset on tosi otettuja siitä että saavat höpöttää täällä Färsaarilla jonkun kanssa omalla kielellään!
Täällä on ollut kyllä hauskaa huomata, että kielitaito tai sen puute ovat vihoviimeiset asiat jotka estävät keskustelun syntymisen! Aina löytyy joku keino kommunikoida ja tutustua ihmisiin, vaikkei kieltä osaisikaan. Tän oon huomannut etenkin juuri näiden ranskalaisten tai espanjalaisten kanssa, sekä fääriläisten nuorten kanssa, jos he koettavat puhua sekaisin fääriä ja tanskaa mulle ja mää ruotsia heille, eivätkä he osaa ruotsia enkä mää heidän kieltään. Tosin, kuten oon aiemminkin maininnut, mun on sata kertaa helpompi ymmärtää tanskaa paikallisten puhumana kuin tanskalaisten puhumana.

Maailman hienoin päivä täällä!! Ihana kotikylämme näyttää niiin erilaiselta ja kotoisammalta, kun sen yllä ei leiju sumupilveä!

Eräs harvinainen ilta, sekä mulla että Fannylla vapaata eikä ulkona edes sada, joten aika suunnata myöhäiselle piknikille! 

Tänne meidän kotisaarelle on nyt heinäkuussa rantautunut myös kesäasukkeja entistä enemmän. Täällä on joitakin kesäasuntoja, jonne aina silloin tällöin saapuu porukkaa muutamaksi yöksi. Tosi mukavaa, että saarella on koko ajan enemmän ja enemmän elämää ja myös muilta Färsaarren saarilta tulee paikallisia tänne. Lisäksi ollaan tavattu myös muita kesätyöntekijöitä, jotka tulevat joksikin aikaa tänne esimerkiksi kunnostamaan taloja, korjaamaan kirkkoa tai leikkaamaan ruohoa ruohokatoilta. :D Kaikki heistä ovat olleet färsaarelaisia.
Mää ja Fanny päästiin myös eräänä iltana liittymään näiden kesätyöntekijöiden ja heidän tuttujensa seuraan illanviettoon, jonne oli kokoontunut paljon saaren kesäasukkeja. Silloin tuntui, että me päästiin vilkaisemaan oikeasti näiden ihan "omaan kulttuuriin". He lauloivat koko illan ja myöhään yöhön saakka lauluja fääriksi jonkun säestäessä kitaralla, ja vaikka kaikki olivat ihan jäässä pihalla istuessamme, oli tunnelma ihanan lämminhenkinen ja vieraanvarainen!! Loppujen lopuksi täällä kyllä on aika samanlainen illanviettokulttuuri kuin Suomessakin, haha.
Muiden työntekijöiden lisäksi mää ja Fanny ollaan päästy viettämään aikaa joidenkin turistien kanssa, mikäli vaan jommalla kummalla on ollut vapaata. Camping-alueelle saapuu jonkin verran nuorempaa väkeä, joiden kanssa ollaan välillä hengailtu.
Tää saari on tosiaan herännyt ihan eri tavalla henkiin, kun vertaa vaikka toukokuuhun jolloin mun päivät koostui ainoastaan töistä ja vaeltamisesta!

En ikinä unohda ihanaa Vaksia jonka kanssa sain viettää pari päivää, hassu seuralainen! :D

Tórshavn

Sorvágur

Huomenna lähdenkin viettämään vapaapäiviäni Färsaarten pohjoissaarille ja käyn myös Färsaarten toiseksi suurimmassa kaupungissa, hieman alle 5000 asukkaan Klaksvikissa. Me ollaan myös pitkään Fannyn kanssa suunniteltu yhteistä roadtrippia vielä tän kesän aikana, ja nyt saatiin vihdoin "lupa", siis varmistus, että päästään yhdessä lähtemään!! Fint! Dejligt!!<3 Se tarkoittaa kylläkin sitä, että majatalon omistajan on pärjättävä pari päivää oman onnensa nojassa, mutta koska kumpikin meistä on täällä jaksanut painaa peräkkäisiä kuudentoista tunnin työpäiviä, niin eiköhän hänkin selviä. Luvattiin tehdä etukäteen niin monta omenapiirakkaa ja kalakeittoa kuin vain tarvitaan. :D Me siis lähdetään mun vikalla viikolla helikopterilla täältä saarelta, vuokrataan auto ja ajetaan muutaman pysähdyksen kautta pohjoissaarille. Siitä tulee niiiiin hauskaa! Meillä on täälläkin ollut jo niin hauskaa, että roadtrip varmasti kruunaa parhaalla tavalla tän kaikin puolin uskomattoman fäärikesän!

PS. Vitsit miten jänskää, Ilona just kertoi että Suomessa FST:llä on näytetty eräs tanskalainen ohjelma, joka kertoo lunneista Färsaarilla, eli precis täällä meidän Mykines -saarella!! Jaksossa kaksi tanskalaista miestä matkustavat tänne ja pyydystävät sekä syövät lunneja. Voi, kuinka pieni maailma taas onkaan kun näkee tällaisia yhteensattumia! Paikallinen saaren asukas, Esbern, kenen kanssa tanskalaiset jaksossa tutustuvat saareen ja lintuihin, on mun pomon eli majatalon omistajan mies. Asun siis heidän perheensä kanssa heidän kotonaan. Tässä linkki ohjelmaan sekä Ylen sivuille että alkuperäisversion tanskalaissivuille! :D

 http://areena.yle.fi/1-2183228?autoplay=true

https://www.dr.dk/tv/se/nak-aed-4-saeson-2013/nak-aed-en-lunde-pa-faeroeerne-6-10