Huippuja uusia tuttavia

Klaksvik

Tää viikko on ollut samalla yks ihanimmista ja yks kamalimmista viikoista täällä saarella. Kamalaa siksi, että tuolla majatalossa on ihan järkyttävä kiire aamusta myöhäiseen iltaan ja päivittäin on saapunut monella lauttavuorolla satoja turisteja päiväreissulle tai pariksi yöksi. En tosiaan tajua, miten täällä voi omistajan lisäksi olla ainoastaan kaksi työntekijää, sillä hommaa kyllä riittäisi useammallekin!! Lisäksi kesätalojen asukkaat on rantautuneet tänne sankoin joukoin nyt heinäkuussa, joten saarella tosiaan on nyt vilinää. :) Kivaa kyllä että täällä on nyt elämää ja ihmisiä joka puolella, vaikka välillä vähän nakertaa olla tuolla töissä kellon ympäri. Toki siis sesonkiaikana on kiirettä ja oon aina työskennellyt kiireisissä paikoissa, kuten hotellit ja ravintolat, mutta niissä on ollut muitakin työntekijöitä joten kenenkään ei tarvii viikkotolkulla työskennellä yksin aamusta iltaan. :D Täällä ei koskaan tiedä  "normipituisen" työpäivän jälkeen, että jatkuuko vuoro vielä kaks vai kuus tuntia.

Vaikka kiirettä ja hommia riittää, niin ihanan tästäkin viikosta on tehneet jälleen kaikki mielenkiintoiset vieraat ympäri Eurooppaa! Oon saanut mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia mm. Ranskasta, Italiasta, Sveitsistä ja Belgiasta, ja he ovat kaikki niin ihanan ystävällisiä ja heillä on mahtavia tarinoita kerrottavanaan. Muistan, kun keväällä ajattelin että tänne saarelle tulee ainoastaan lintubongareita, mutta heidän lisäkseen tänne kyllä eksyy ihan kaikensorttista porukkaa. Tää paikka on toki näkemisen arvoinen ja täydellinen kohde jos tykkää esim. vaeltaa. Lisäksi, tällä hetkellä joissain maissa Euroopassa on lähes 40 astetta lämmintä ja yötkin niin kuumia ettei pysty edes nukkumaan, joten ihmiset saapuvat näistä maista todella onnessaan tänne viileyteen!
Oli taas hauska kuulla eräältä ranskalaiselta, että hänen ja ystäviensä keskuudessa suomalainen Korpiklaani -bändi on tosi suosittu, samainen bändi josta toi majatalon omistajan poikakin on (ja eräs tanskalainen turisti myös) maininnut! En oo koskaan aiemmin kuullut kyseisestä yhtyeestä, mutta hassua että täällä Färsaarilla se on mainittu näinkin monta kertaa. :D Huippua!
Tänne eksyy myös ihan hirveästi lapsiperheitä, mitä ihmettelen, koska noi vaellusreitit on mun mielestä raskaita aikuisellekin. Ja vaikka vuorella kulkevan polun vieressä kulkee köydenpätkä, joka estää jyrkän tiputuksen mereen, on naru sen verran korkealla että noiden pikkulasten ei tarvi ees kumartua alittaakseen sen. :D Ja täällä kylässä on vain muutama sata metri sellaista tietä, jota voi kulkea lastenvaunujen kanssa, joten niiden kanssa matkustavat saapuvat sitten istuskelemaan kuus tuntia keskellä kylää (eli sisällä majatalossa). Oon monta kertaa miettinyt, että ei toi ainakaan mun käsitys oo "lomasta". Muutamilta vanhemmilta oon ihan mielenkiinnosta kysynytkin, että miten he ovat valinneet tällaisen matkakohteen pikkulasten kanssa, mutta kuulemma lapset tykkäävät enemmän vaeltamisesta kuin huvipuistoista tai hiekkarannoista. No joo, han hyvä varmaan totuttaa heidät pienestä pitäen erilaisiin aktiviteetteihin!

Tanskalainen perinnekakku jonka Anja oli leiponut ruisleivästä!

Takk fyri, Anja och alla dina underbara barn! Det var väldigt skönt att besöka hemma hos er. Säkert en av mina trevligaste dagar här på Färöarna. Hoppas ni har fin resa i Danmark. :) Kanske nästa gång vi träffas är i Finland. "Kanske",  som vanligt, haha! (Dessutom, denna kaka var DEJLIG!!!)

Kuvassa siis Anja, tanskalainen nainen jonka perheen luona vierailin viime viikolla. Hänellä on fääriläinen mies, ja he asuvat kaikki Färsaarilla. Ihania ja vieraanvaraisia paikallisia!!<3 Heillä oli tosi mukavat lapset myös, ja heidän 10-vuotias tyttärensä Laura on koululuokkansa kanssa kuvannut musiikkivideon Sórvagurissa, joka on siis lähimpänä lentokenttää ja satamaa, josta lautta tännekin kulkee. Heidän koko luokkansa laulaa fäärin kielellä siinä musiikkivideossa, tosi söpö video. :D Tässä on siis linkki siihen videoon, jonka he ovat kuvanneet ja videossa lapset seilaavat samalla paatilla, joka tulee tänne Mykinekselle. Tuttuja maisemia siis! https://www.youtube.com/watch?v=i0eKfopr1z4

Viikon kestäneen tiskaamisen jälkeen majataloon todella tilattiin tiskikone, ja se saapuikin sitten muutaman päivän kuluttua lautalla. En tajua, miksei sitä voitu lähettää helikopterilla niin se ois saapunut suoraan pääkaupungista nopeammin, mutta nyt kaikki kuljetukset vei aikaa. Musta tuntuu että nää kuljetukset menee ihan hassusti täällä, tai siis aikataulut sekä valinta helikopterin tai lautan välillä on toisinaan outoja. Kaippa helikopteri sitten on sen verran kalliimpi, ettei sitä haluta käyttää. Mutta esimerkiksi saaren hevoset on kuljetettu tänne helikopterilla, mitä en ois heti arvannut. :D On se toki parempi kuin 45 minuutin lauttamatka, mutta ei se ainakaan toi pikkuruinen matkustajahelikopteri voi olla joka niitä heppoja on kuljettanut. 

Toi astianpesukone tosiaan seisoi melkein kaks vuorokautta putkeen tossa tiellä ulkona sateessa. En ois arvannut että monen tuhannen kruunun uusi kone ja erittäin kaivattu sellainen, jätettäisiin oman onnensa nojaan keskelle kaatosadetta! "Ehkä joku sen jossain vaiheessa hoitaa. Ehkä." Niin, ehkäpä ehkäpä!

Mun vuorilta löytämäni lampaanvilla lähtee mukaan Finlandiaan!!<3

Jihuu, mulle kävi tuuri täällä yhtenä päivänä kun löysin melkein kokonaisen lampaanvillan tuolta vuorelta! En tiiä, miten voisin säilyttää sitä hyödyllisimmällä tavalla. Enkä tosiaan tiiä, mitä aion sen kanssa tulevaisuudessa tehdä, mutta otan sen mukaan kotiin!
Voi poloiset karitsat jotka syntyi nyt keväällä, niillä on enää pari kuukautta elinaikaa jäljellä. :(
Voih, täällä ne näyttää elävän niin onnellista elämää lajitovereidensa kanssa!

Vilda häster!!!<3

Mykines

Tässä alla näkyy vielä kolme kiveä, jotka tytöt ovat maalanneet! Mun mielestä noi on niin ihanan näköisiä! Ronja ja hänen kaverinsa on maalanneet ne. Ronja on siis majatalon omistajan tytär, ja heidän luonaan siis asustelen täällä. Vaikka hän asuu täällä saarella ainoana lapsena, on nyt kesän aikana täällä ravannut ihan hirveästi hänen kavereitaan muilta saarilta. En oikeestaan ees tajuu miten hänellä on niin paljon kavereita, mutta täällä kyllä tuntuu siltä että kaikki tuntee toisensa, joten sinänsä ei ihme. Ronja ja hänen kaverit on ihania, mulla tulee varmasti hirmu ikävä heitä täältä lähtiessäni! Toivottavasti heilläkin mua edes hitusen, vaikka välillä he varmaan ihmettelevät mun kaikkia hölmöjä kysymyksiä joita jatkuvasti esitän. PLUS että ne on kaikki tosi nättejä tyttöjä, oon sanonutkin että jos ei meinaa Färsaarten miestarjonta tulevaisuudessa riittää (valinnanvaraahan ei tosiaan hirveesti oo:D) niin tervetuloa  katsastamaan Suomen repertuaari!

Lisää kuvateksti

Knúkur näytti parastaan

Jihuu, toinen nordjobbari Fanny on vihdoin ja viimein saapunut tänne Ruotsista ja mulla on siis seuraa täällä! Vaikkakin todennäköisesti me tullaan työskentelemään kahdessa vuorossa, eli toinen aamussa ja toinen illassa, niin oon siltikin tosi onnellinen että mulla on kämppis täällä ja omanikäistä seuraa! Ja toisin kuin majatalon asukkaat, Fanny ei viivy täällä vain yhden tai kaksi yötä! Odotan myös edelleen mun ekoja vapaapäiviä, mutta niistäkin, kuten kaikesta muustakin täällä, saan tietää vasta sinä kyseisenä päivänä kun tää vapaapäivä koittaa. Hoah. Oon niin paljon jo ehtinyt suunnitella mun reissuja täällä saarilla, että ois vihdoin kiva päästä toteuttamaankin niitä! Monet täällä käyneet turistit ovat kertoneet matkakokemuksistaan muilla saarilla, ja antaneet mulle kiinnostavia matkakohdesuosituksia!

Vaelsin jälleen Knúkurille tässä yhtenä päivänä, eli Mykinesin korkeimmalle vuorelle. Tällä kertaa ei ollut juuri yhtään pilvistä, joten pääsin näkemään upeat maisemat huippukohdasta. Toisia saaria katsellessa kasvoi myös halu päästä jo tutustumaan Färsaarten muihinkin osiin.
Mulla on nyt muutamilla omilla vaellusretkilläni ollut vähän ongelmia sellaisten mustien, aika isojen lintujen kanssa. En tiedä mistä kiikastaa, että oonko lähellä niiden pesää tai oonko eksynyt muutoin väärälle reviirille, mutta jollain lailla häiritsen heidän elämäänsä. Yhtäkkiä sellainen musta lintu saattaa alkaa kiertelemään hyvin matalalla lähellä mun reittiä ja seuraa mun kulkua, ja sitten jossain vaiheessa se kiihdyttää mua kohti liitäen todella kovaa ja todella lähelle, sitten se kaartaa pois ja tekee saman uudelleen. Siis ihan liioittelematta se käy muutaman kymmenen senttimetrin päässä mun päänupista, ja linnuthan lentää tosi kovaa! Vaikka juoksen niin lujaa kuin ikinä pääsen, ne saavat mut aina kiinni. :( Tai siis se on aina yksi lintu joka mua jahtaa. Nämä tilanteet on oikeasti aiheuttaneet pientä pakokauhua, koska oon ollut yksin ja ympäristö on hyvin kauaskantoisesti pelkkää aukeaa peltoa. Eli jos lintu jonain päivänä hyökkäis mun kimppuun niin mulla ei ois mitään piilo-/pakopaikkaa. :D

Parina päivänä lauttavuorot on taas peruttu, mutta muuten on ollut aika kiireistä ja ihmisiä on myös yöpynyt täällä joka yö, vaikkakin edelleen suurin osa tulee tekemään vain suositun "one day trip." Lisäksi aika paljon tulee isompia ryhmiä, jotka on etukäteen tilanneet esim. lounaan tai pullakahvit. Mun harmikseni nää ryhmät on tähän mennessä aina koostuneet tanskalaisista, joten oon aina saanut kamppailla niiden kielen kanssa. Aluksi koetan kommunikoida heidän kanssaan ruotsiksi, koska jotkut tanskalaiset ymmärtää jopa mun ruotsin ja mää heidän tanskan (tai sitten he vaihtavat mun kanssa ruotsiin, en tiedä). Sitten on niitä tanskalaisia, joiden kanssa edes yksinkertaisten lauseiden vaihto ruotsiksi/tanskaksi ei millään onnistu. Näiden kanssa vaihdan englantiin, mutta usein niillä on silti tapana jatkaa tanskan puhumista, vaikka he näkevät etten tajua MITÄÄN. En tiedä johtuuko tanskaksi jatkaminen siitä, että keskustelun alussa olen puhunut ruotsia, vai siitä että he kokevat olevansa oikeutettuja saamaan Färsaarilla palvelua tanskaksi. :D Mulle on mun työnantajakin sanonut, että puhu jooko englantia tanskalaisille kun ei niiden palvelemisesta tuu muuten yhtikäs mitään. Mutta kun tiedän, että niiden joukossa on ne muutama jotka mun ruotsia ymmärtää ja mää niiden tanskaa (tai ruotsia)!:D Uskon, että tää pieni osuus koostuu sellaisista henkilöistä, jotka osaavat ruotsia ja pystyvät vaihtamaan tanskan ruotsiin...

Tapasin täällä viime viikolla myös ekaa kertaa tän mua majoittavan perheen toisen lapsen, eli hänet joka opiskelee lukiossa (niin, aluksi luulin sitä ammattikouluksi mutta ilmeisesti se muistuttaa hiukan enemmän lukiota) toisella saarella! Hän ei kouluvuotensa aikana juurikaan käy täällä kotisaarellaan, mutta aikoo kuulemma kesänsä viettää täällä. Hänetkin oli mukava vihdoin tavata ja sain ihan hirmuisesti uutta tietoa Färsaarista: koulutuksesta, historiasta, heidän identiteetistään, ajankohtaisista asioista ja mun tänhetkisestä kotisaaresta Mykineksestä! Olipa kiva tavata pitkästä aikaa joku, joka ei kyllästynyt mun uteluihin näiden elämäntyylistä ja Färsaarista ylipäätään. Hän myös kertoi kuuntelevansa runsaasti suomalaista metallimusiikkia. Olipa harmi, kun en osannut nimetä yhtäkään suomalaista metallimusiikkia soittavaa yhtyettä, mutta kyllä sitten tunnistin esim. Children of Bodomin sen mainituksi tultua. Sitten kuulemma sellainen bändi kuin Korpiklaani soittaa hyvää metallimusiikkia, kylläkin suomeksi, mutta se ei kuulemma haittaa kun biisit ovat niin loistavia. Haha, olipa hauska kuulla että suomenkielistä musiikkia kuuntelee joku täällä Färsaarilla, vaikkei osaa kieltä sanaakaan. 

Kohteessa!

Jee perillä ollaan!! Yövyin ensimmäisen yöni pienessä hostellissa Vágarissa, samassa paikassa jossa lentokenttä sijaitsee. Vágar on noin 3000 asukkaan saari, jossa on muutama kylä ja yhdessä kylässä mää asustelen nyt tän vuorokauden. Täällä on myös satama, josta lähtee lautta Mykinesiin eli mun lopulliseen määränpäähän. Sinne kulkee myös helikopteri, joka harmillisesti oli täynnä tälle päivälle, joten en saa ainakaan vielä kokea helikopterikyytiä:(

 Heti lentokoneesta ulos astuttuani tajusin, että mulla on aivan liian vähän vaatetta päällä. Kylmä viima yhdistettynä pistävään tihkusateeseen meinasivat saada epätoivon aikaiseksi, kun hostellille oli matkaa 3 km ja painavien matkalaukkujen raahaaminen oli jo muutenkin vienyt kaiken energian mennessään. Siinä tallustellessa vuorta alaspäin, onnekseni yksi kylän asukas ystävällisesti poimi mut kyytiin ja vei hostellille saakka! Mulle kävi mielettömän hyvä säkä, kun ensimmäinen tapaamani färsaarelainen oli noin avulias! Hän tietysti tunsi hostellin omistajan, kuten täällä kylässä kaikki toisensa, ja muutenkin mulla tuli jo lentokoneessa sellainen olo että lentoemännät tunsi henkilökohtaisesti jokaisen matkustajan ja matkustajat toisensa:D

 Tänään olikin jo hieno ilma, aurinkokin pilkahteli eikä eilisistä järkyttävistä tuulenpuuskista ollut tietoakaan! Eilen lentokentältä kävellessä törmäsin villeinä vuorella laiduntaviin lampaisiin, joita sitten tänä aamuna lähdin tähystämään. Hostellin omistaja ei oikein käsittänyt mun innostusta noita lampaita kohtaan, koska täällä kaikki vihaa niitä kun ne syö kuulemma kaikki kasvit ja tukkii autotiet. Hän arveli, että Mykinesillä määkin tuun kyllästymään lampaisiin sekä myös lintuihin.

 Kaikki tähän mennessä tapaamani henkilöt (sekä paikalliset että myös eräät turistit Ruotsista ja Norjasta, jotka majailivat hostellissa) ovat maininneet vihaavansa säätä ja varoittaneet mua siitä, että sää voi vaihdella todella radikaalisti pienessäkin ajassa. Viime viikolla täällä oli niin kova lumimyräkkä, että koko lentokenttä oli suljettu usean päivän ajaksi. Mulle näytettiinkin kuvia valtavista lumikinoksista kentällä ja katuen varsilla. Myös mun saapumista edeltävänä päivänä oli vielä satanut lunta sen verran, ettei lentoja tullut. Eli tosi hyvä säkä että saavuin juuri eilen! Mykinesin kulkuyhteyksien kanssa on myös aina hiukan arpomista, koska lautta- tai helikopterireitin käytettävyys tiedetään vasta juuri ennen vuoron lähtöä. Mun on tarkoitus lähteä lautalla tänään, ja toistaiseksi aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, joten uskon pääseväni kyytiin! Hassua, että tänään sää on niin erilainen verrattuna eiliseen, mutta toisaalta eipä Suomessakaan voi ihan sokeasti luottaa sääennusteisiin, eli ei mun nyt niin yllättynyt pitäis olla.

Elisabet, hostellin omistaja, kertoi myös että mikäli Färsaarilta halutaan matkustaa muualle maailmaan, on paikallisilla tapana matkustaa Kööpenhaminaan 2-3 päivää ennen vaihtoyhteyden lähtöä, jotta he varmasti pääsevät määränpäähänsä. Siinä on jätetty vähän varaa siihen, ettei jonain päivänä Färsaarilta pääsekään lähtemään:D

Tervetuloa Sorvágurin kylään! Tässä kuvassa näkyvä kaikista taaimmaisin saari on Mykines, jonne tänään lähden! Internetissä http://mykines.info/indexgb.htm on tietoa Mykinesistä, joten uskon tietäväni ainakin jotenkuten millainen paikka mua odottaa!