Roadtrip!

Oioijoioii mikä reissu takana! En ois voinut paremmalla tavalla päättää tätä kesää kuin muutaman päivän roadtrip-reissulla ympäri Färsaaria! Ihanaa päästä hetkeksi pois pikkuruiselta Mykinekseltä, jossa tuntuu että on vuorokauden ympäri periaatteessa koko ajan työpaikalla, ellei fyysisesti niin henkisesti ainakin! :D Me ei olla myöskään saatu juuri ollenkaan mahdollisuuksia täältä kaukaa osallistua muiden Färsaarilla työskentelevien nordjobbareiden aktiviteetteihin, ja jomman kumman on kuitenkin aina ollut pakko jäädä saarelle töihin. Tää olikin kesän ainut kerta kun saatiin järkättyä vapaapäivät samaan aikaan Fannyn kanssa, kaikki siis kohdillaan! Jossain vaiheessa kesää ehdittiin jo suunnitella kauheasti kaikenlaista matkaa varten, mutta loppuen lopuksi meillä ei (tosi färsaarelaiseen tyyliin) ollut oikeastaan minkäänlaisia suunnitelmia tai hajuakaan minne ollaan menossa, ketä tapaamassa tai mitä ottamassa edes mukaan. Mutta täällä se kannattaakin tehdä niin, sillä oon huomannut että mikäli täällä jotain suunnittelee, niin lähes kaikissa tapauksissa suunnitelmat peruuntuvat tai muuttuvat. Meidänkin roadtripin olennaisena (ja välttämättömänä?) osana oli auto, jota me ei vielä kaks päivää ennen vapaapäiviä oltu edes järjestetty. Vuokraaminen osoittautui hintojen ja varaustilanteen vuoksi lähes mahdottomaksi tehtäväksi, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi auton lainaaminen joltakulta. Onneksi tosiaan eräs Mykineksellä vieraillut färsaarelainen tuttu ehdotti just ennen meidän lähtöä, että voidaan lainata hänen autoaan. Hyvä tuuri ja vielä ihan viime tipassa!

Auto on Färsaarilla ehdottomasti paras tapa liikkua, jotta pääsee pysähtymään minne haluaa ja milloin haluaa. Meilläkin oli oikeastaan vain yksi määränpää, kaikista pohjoisin kylä saarilla, mutta pysähdyttiin matkan varrella monta kertaa kun tuli vastaan joku söpö pikku kylä tai ranta. Ei täällä kyllä mitään ruuhkia oo, joten tosi leppoista ajella! Ainut jännittävä osuus ajallessa oli vuorissa sijaitsevat tunnelit, etenkin siis ne joissa on vain yksi kaista. Ahtaat ja pimeät tunnelit, joissa on vain yksi kaista ja vain harvakseltaan silloin tällöin "pysähtymispaikka" jos tulee toinen auto vastaan, olivat aika jännittäviä aluksi. :D

Me löydettiin ekana päivänä tiemme viimein pohjoisilla saarilla sijaitsevaan vaatimattomaan kylään (Viðareiði), jonka läheisyyteen leiriydyttiin. Tosi kaunis paikka, ehdottomasti käymisen arvoinen mikäli Färsaarille eksyy! Kuten monta muutakin kylää täällä...
Meitä oltiin tosiaan aluksi varoitettu teltasta, ettei sen pystyttäminen tai siellä nukkuminen onnistu tuulisella ilmalla, ja koko viikko on tosiaan ollut ihan mielettömän tuulinen kaikilla saarilla täällä. Huomattiin heti, ettei teltta pysy sekuntiakaan maassa niin kovalla tuulella, joten piti luovuttaa (kasta in handduken!) sen suhteen. Loppuen lopuksi nukuttiin kaikki yöt autossa, kun ei ton teltan kaa onnistunut oikeestaan yhtikäs mikään. Meillä oli kuitenkin matkassa mukana mahtava kertakäyttögrilli, joka oltiin saatu aiemmin kesällä ystävällisiltä ruotsalaisturisteilta, jotka innostuivat meidän roadtripistä. Ikimuistoisen hauska grilli-ilta meillä olikin tuolla kylmällä tuulisella leiripaikalla, joka löydettiin. :D

Yhden pysähdyksen taktiikka ei Färsaarilla toimi!

Får överallt!

Me ehdittiin lyhyessä ajassa nähdä tosi paljon erilaisia paikkoja ja vietettiin monta eväshetkeä teiden varsilla ja rannoilla. Saatiin yksi vaellusretkikin aikaiseksi. Välimatkat ei täällä tosiaan oo pitkät ja yhdessä päivässä ehtii nähdä tosi paljon paikkoja. Täällä vain tulee tunne, että Färsaaret olisi isompi kuin se oikeastaan onkaan, sillä saaret on keskenään tosi erilaisia ja lyhyiden etäisyyksienkin sisällä voi olla huomattavan erilaisia paikkoja ja maisemia.

Kaikki paikalliset on tosi ystävällisiä ja pyrkivät aina auttamaan tai löytämään jonkun muun, joka osaa auttaa. Meilläkin oli joitain kommelluksia auton, teltan ja grillin kanssa mutta saatiin kaikki ongelmat ratkottua, eikä mikään tietenkään olis niin hauskaa jos kaikki sujuis aina suunnitelmien mukaan! :D Meidän matkan aikana tuli taas selväksi yksi asia, jonka oon aiemminkin huomannut fääriläisten kanssa jutellessa. He ihmettelevät ihan hirmuisen paljon, kun me kerrotaan tulevamme Suomesta ja Ruotsista ja työskentelevämme Mykineksellä täällä Färsaarilla. Toki turistitkin suhtautuvat samalla tavalla, mutta paikallisten kanssa keskustellessa tulee aika usein sellainen olo, että he eivät ikimaailmassa pystyisi asumaan/työskentelemään tällä kaukaisella saarella. Meiltä aina kysytään, että kuinka kauan me "joudutaan" olemaan siellä ja ollaanko tykätty. Tottakai tällainen kesätyö on ihan erilainen kokemus meille kuin se olisi jollekin paikalliselle. Jos suomalaisena/ruotsalaisena hakee tavallisesta poikkeavaa kokemusta niin asuinpaikan, työpaikan kuin kulttuurinkin suhteen, niin kesä Mykineksellä on täydellinen vaihtoehto. 

Enkä määkään kyseisellä saarella kestäis asua turistikauden loputtua, vaikka nyt kesällä oonkin viihtynyt. :D

Färöarna -roadtripin puolessa välissä pysähdyttiin kahville Klaksvikiin. Ansaittu herkkuhetki oikeassa kahvilassa pitkästä aikaa! Tosiaan, kun ei oo pitkään aikaan ollut "normaalisti" ihmisten ilmoilla, kävellyt kaupungin kaduilla, käynyt kaupassa tai ravintolassa tai ollut itse asiakkaan roolissa, niin oi vitsit kuinka LUKSUKSELTA tuntui vain istua nojatuolissa ilman kiirettä minnekkään. Saatiin vain rentoutua cappucinon äärellä ja nauttia ihmisvilinästä. En ois ikinä uskonut arvostavani näin paljon kahvilassa käymistä ja sitä, että joku muu palvelee pitkästä aikaa!!:D Siis tuntui ihan siltä kuin ois ollut jossain huippuravintolassa vippivieraana, vaikka kyseessä oli normaali pikkuruinen kadunvarsikahvila. Kymmenen ihmisen asuttamalla saarella ei vain oo sellaisia ylellisyyksiä kuin kauppa tai kahvila. Tavallaan ihanaa palata pian normielämään Suomeen!

Gjógv

Vika eväsretki! Miten kaks tyttöä voi syödä niin paljon että aina tollainen iso retkipöytä täyttyi meidän eväistä!:D Otettiin kaikki ilo kyllä irti siitä, että päästiin KAUPPAAN!

Tää meidän kauan odotettu roadtrippi ylitti kaikki odotukset ja ihastuin yhä vaan enemmän Färsaariin! Uskomattomia paikkoja ja mahtavia, ystävällisiä ihmisiä. Oon tosi onnellinen että ehdin tän kesätyöjakson aikana nyt kiertämään vähän enemmän saaria, nyt voin sanoa tutustuneeni muihinkin osiin kuin vain omaan kotisaareen, joka ei tosiaan anna kattavaa kuvaa koko saariryhmästä! Roadtrip Fannyn kanssa tiivisti myös täydellisesti tän koko kuluneen kesän: paljon äärimmäisen hauskoja hetkiä ja uusia tuttavuuksia. En tiedä, onko meidän jatkuva nauraminen syy vai seuraus jonkinlaisesta höperöitymisestä saarella, vai kertooko se vain siitä ettei me tosiaan olla vielä ehditty höperöityä!

Vihdoin kierreltyäni täällä voin myös suositella Färsaaria ihan kaikille, jokainen tulisi varmasti viihtymään täällä! Ehkäpä tulevina vuosina myös Suomesta eksyy vähän enemmän väkeä tänne. :) Juuri ennen mun ja Fannyn reissua täällä muuten yöpyi kesän ekat suomalaiset! Monesta eri maailman kolkasta on yöpynyt väkeä tuolla majatalossa, muttei vielä suomalaisia, ennen Miiraa ja Roopea. Kiitos spesiaalista vierailusta!

Mun aika Färsaarilla lähenee todella loppuaan. Tällä hetkellä ilma on myrskyisä ja tänään sekä paatti että helikopteri peruttiin, ja tuuli vain yltyy. Mulla ei onneks vielä oo kiirettä lentokentälle, mutta siltikin jännittävää olla tässä asemassa että joutuu jännittämään, pääseekö saarelta pois oikeaan aikaan ja ehtiikö lennolle. Helikopteripäiviä ei enää ole edes jäljellä, joten toivon vaan että merenkäynti laantuu sen verran että mää pääsen paatilla pois täältä ajoissa. :D Myrsky on nyt kestänyt lähes kaksi vuorokautta, joten kai se ois aika epätavallista jos se vielä kolmannenkin veis. "Kanske."