Vágar

Vágar
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tórshavn. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tórshavn. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Luksusta arjessa!

Tällä viikolla järjestimme Fannyn kanssa hieman luksusta arkeen, kun keskiviikkona sekä helikopteri- että lauttavuorot oli peruttu eikä saarelle siis saapunut yhtäkään turistia. Silloin mun piti lähteä pariksi päiväksi pois saarelta helikopterilla, mutta vapaapäiväni sitten tietysti siirtyivät. Me oltiin saatu monta viikkoa sitten eräiltä tanskalaisilta turisteilta viinipullo, ja oltiin suunniteltu että heti kun vaan joskus saadaan samaan aikaan vapaata (joka on tosi harvinaista, koska toisen meistä on oltava koko ajan tuolla töissä), kerätään "matsäck" kasaan ja lähdetään ansaitulle vaellukselle ja piknikille! Vihdoin tällainen päivä koitti, mutta sää oli kuitenkin taas niin surkea että päätettiin jäädä Kristianshúsiin viinin ja pikkupurtavien kanssa. Vitsit, miten luksusta ekaa kertaa piiiitkään aikaan vaan rentoutua, kuunnella musiikkia ja istuskella katsomatta kelloon. 

Finland & Sverige har ÄNTLIGEN festat tillsammans! Avkopplande! Jättefint! Flått! Underbart! Välförtjänst vitvin med min underbara Mykines-vän Fanny, du är det bästa på Mykines! Utmärkt!


Yöllä oli tosi kolkon näköistä, sumu oli silloin jo hälvennyt, mutta kuulin ekaa kertaa täällä ukkosen! En edes tiennyt että ukonilma on alle 10 asteen lämpötilassa mahdollinen, mutta jossain kaukana merellä se kuului ja pari kertaa pystyi myös havaitsemaan salaman piirtyvän horisonttiin. Silloin tuntui, että ollaan oikeesti tosi eristyksissä muusta maailmasta, kun saari oli aivan tyhjä ja hiljainen ja ilma tosi syksyinen, kolkkoa ja sateista. Näin myös ekaa kertaa majakassa valon, joka sekin loi pelottavaa tunnelmaa saarelle. :D Kaukaisuudessa näkyvä majakan valo, ukkosen jyrinä ja elottoman autio atmosfääri yhdistettynä pimeyteen loivat hyytävän tunnelman, ihan kuin jossain elokuvassa. En tiedä, mikä tosta majakan valostakin tekee niin pelottavan, mutta en olis ikinä uskaltanu lähteä seikkailemaan sinne!

Fyrens ljus!

Mää onnellisena aloittamassa pientä vaellusretkeä ja päästessäni hetkeksi pois kotisaarelta! :D

Lähdin tosiaan sitten torstaina Tórshavniin ja sen päivän hengailin Helenan perheen luona. Kuten jo aiemmin mainitsin, Helena on siis tänä vuonna käynyt opettamassa Ronjaa (Mykinesin koulun oppilasta) Mykineksellä, jossa me useasti tavattiin toukokuun aikana ja nyt pääsin tutustumaan myös hänen perheeseensä. Oon niin otettu, kuinka vieraaanvaraisia ja ystävällisiä kaikki täällä Färsaarilla ovat. Kaikki perheet, joiden luona oon yöpynyt, ovat tarjonneet mulle majapaikan ja ruokaa ja lisäksi mielellään näyttäneet mulle paikkoja kotikylästään. Kaikki ovat tosi avuliaita ja ystävällisiä eivätkä näytä kokevan yhtään rasituksena, jos mää hengailen niiden kanssa muutaman päivän. Tuntuu, että täällä kaikki ovat yhtä suurta perhettä ja myös paikalliset itse ovat sanoneet sitä samaa. Toisaalta, niin voi hyvin kuvitellakin 48 000 asukkaan saariryhmästä keskellä Atlantia. Helenankin perhe oli niiiin ihana! Helena on Färsaarilta ja hänen miehensä tanskalainen, ja mää huomasin taas kuinka en tajua yhtään mitään kun joku tanskalainen puhuu tanskaa, vaikka ymmärrän kyllä esim. Helenan puhuessa sitä, kun se ei ole hänen äidinkielensä.
Oon myös tosi onnellinen siitä, että oon päässyt reissuillani tutustumaan aitoon färsaarelaiseen elämäntapaan ja perheisiin Färsaarilla, sillä jotenkin musta tuntuu että se tyyli miten Mykineksellä eletään, ei kerro kaikkea (tai jopa mitään) Färsaarista ylipäätään. Siis, että Mykineksellä elämäntyyli on jotain niin spesiaalia sen eristäytyneestä sijainnista ja pienestä alle 10 henkilön asuttamasta kylästä johtuen, ettei sen perusteella voi yleistää mielikuvaansa koko Färsaarista.
Oon myös sattumalta päässyt tutustumaan aika moneen 14-15 vuotiaaseen tyttöön tai poikaan, jotka ovat siis juuri lopettamassa peruskouluaan. Tosi monella heistä on ollut hienoja suunnitelmia jatkaa opintojaan joko täällä Färsaarilla tai ulkomailla. Färsaarilla tietysti on hieman rajalliset mahdollisuudet opiskella, vaikka aika monta vaihtoehtoa täältäkin löytyy, mutta ei nuo tapaamani nuoret ole olleet yhtään epävarmoja ulkomaille lähtemisestä peruskoulun jälkeen. Tanskaan tai Englantiin ainakin jotkut ovat aikeissa suunnata, osa peruskoulun jälkeen ja osa toisen asteen koulutuksen jälkeen. Vau, tosi ihailtavaa että heillä on tuollaisia unelmia ja ovat valmiita muuttamaan kauas toteuttaakseen ne! Tietysti osa jää Färsaarillekin, mutta mää vaan oon sattunut tapaamaan juuri muualle aikovia nuoria.


Hvalvit


Monet turistit, joiden kanssa oon töissä puhunut, ovat hehkuttaneet Saksunia, joka on pikkuinen kylä Streymoyn saaren pohjoispuolella. Sinne määkin tämän reissuni aikana pääsin vihdoin tallustelemaan. Saksuniin suuntautuneen matkani aikana tapaamani muut turistit olivat kaikki tanskalaisia, jotka jälleen kerran ihmettelivät että miten joku suomalainen voi olla täällä. Lähes poikkeuksetta, aina kun kerron olevani Suomesta, he huudahtavat ihan hämmentyneinä "Finland?!?!??!!" En tiedä oikeastaan vieläkään, miksi kaikki ihmettelevät niin paljon, ehkä sen vuoksi että täällä on tosi tosi vähän suomalaisia ja kaikki luulevat niin ilmeisesti että olen Norjasta (tai viime aikoina myös Hollantia on veikattu useasti), joten ehkä se Suomi sitten vain yllättää. Turisteille tulee mun kokemuksen mukaan Suomesta mieleen useimmiten kylmyys, sauna, Venäjä, hassu ja vaikea kieli sekä ujot ja sisäänpäinkääntyneet ihmiset.




The Faroe Islands: "Unspoiled, unexplored, unbelievable."
Färsaarilla on tosi paljon kyllä nähtävää! Ennen tänne tulemistani mielikuvani saariryhmästä oli aika suppea, en oikeasti tajunnut että pinta-alaltaan näin pieneen alueeseen mahtuu näinkin paljon erilaisia saaria ja erilaisia aktiviteetteja. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!! Uskon, että monet muutkin kokee pienen yllätyksen saapuessaan tänne, sillä Färsaarilla on todella uskomattoman paljon annettavaa matkailijoille! 
Jos mää ja Fanny saadaan edes kerran järjestettyä  kokonainen vapaapäivä samaan aikaan täällä, me aiotaan vuokrata auto ja lähteä roadtripille pohjoissaarille. Suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla, mutta saa nähdä onnistuuko sellainen järjestely, että lähdettäisiin samaan aikaan. Nyt on niin kova sesonki päällä, ettei meidän suunnitelmien toteutuminen oo välttämättä kovin realistista. :( Jomman kumman on pakko olla tuolla töissä. Mutta monta viikkoa kesää vielä jäljellä, joten ei auta kuin toivoa reissun järjestyvän!


Tórshavn

Saksun


Retkeilijän luksuslounas Tórshavnin keskustassa:D

Vaks on ehdottomasti yksi maailman söpöimmistä näkemistäni olennoista! Niin kiltti ja herttainen pikku-Vaksinen! :)
Vapaapäivät menivät taas niin nopeasti, ja täällä taas ollaan takaisin kotisaarella! Samalla paatilla mun kanssa saapui taas lähes sata muuta turistia, eli täyspaatillinen. "Mycket folk", kuten viimeisinä viikkoina aina on ollut kun lautta vaan pääsee tulemaan! Sitten esimerkiksi juuri eilen kun saavuin, seurasin kun varmaan puolet matkustajista ryntäsivät suoraan kahvioon hakemaan oman "madpakke" eväänsä, kaikki samaan aikaan, hirveällä kiirellä ja kärsimättöminä kun joutuivat jonottamaan, koska 50 muutakin halusivat madpakkensa. Sitten kun he saivat ne, jäi suurin osa ihmisistä istumaan kahvion eteen ja syömään ne samantien siinä. He eivät pääse saarelta pois ennen iltalauttaa klo 17, joten me ei voida tajuta mikä idea siinäkin oli. Samaan kastiin kuuluvat ihmiset, jotka tulevat kuudeksi tunniksi saarelle vain istumaan kahvioon. Henkilökohtaisesti en todellakaan vapaaehtoisesti matkustaisi keinuvalla, ahtaalla lautalla 45 minuuttia kolkolle saarelle jossa joisin kahvia ja söisin kakkua kuus tuntia. Näitä tapauksia oikeesti riittää aika paljon. :D

Tänä viikonloppuna ei oo voinut olla huomaamatta, että Suomessa on tainnut olla yks kesän tapahtumarikkaimmista viikonlopuista. Musta tuntuu että 90 % mun kaikista tutuista ovat olleet joko Ruisrockissa tai Summer Upissa! Oon kyllä vähän kateellinen, kun helteet on selvästi alkaneet hellimään siellä, vihdosta viimein!:D

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Kotikolo

Jälleen on aika palata Mykinesille eli kotisaarelle ja tuttuun kylään töiden pariin! Valtavan piristävät vapaapäivät ovat nyt takana ja paluu arkeen koittaa monta hienoa kokemusta rikkaampana. :) Nyt taitaakin olla Suomessa ja Ruotsissa juhannusviikko, joten täytyypä meidänkin Fannyn kanssa kehitellä jotain kivaa tekemistä loppuviikkoon! Täällä on tänäänkin tyypillinen sää eli vettä sataa ja kovasti tuulee ja lämpötila on 8 astetta, ja mikäli oon oikein ymmärtänyt niin juhannuksen sääennustukset eivät Suomessakaan ihan hirveästi tästä eroa? :D

Nolsoyn saaren kylä maanantaina, ja täydellisin sää mitä oon Fääreillä kokenut!<3



Mää vietin siis kaksi yötä Sarin perheen kotona Nolsoylla, josta pääsee lautalla useita kertoja päivässä Torshavniin 15 minuutissa. Nolsoy tuntui olevan täynnä positiivista energiaa ja koko kylän ilmapiiri oli hirmu lämminhenkinen. Siellä haluaisin käydä vielä uudelleenkin! Oon myös tosi iloinen tutustuttuani Sariin, joka kertoi mulle tosi paljon Färsaarilla elämisestä ja kokemuksistaan sekä nordjobbarina työskentelystä että elämästään Färsaarilla Nordjobb-kesän jälkeen. Sari tuntee myös lukuisia aiempina vuosina Mykinesillä työskennelleitä pohjoismaalaisia nuoria. Oli mukava kuulla, että samassa paikassa ennen mua työskennelleillä on ollut samankaltaisia kokemuksia ja ajatuksia tuosta saaresta ja työpaikasta kuin mulla! Sarin perhe lähtee pian pitkälle lomalle Saksaan ja Suomeen eikä me välttämättä enää tavata mun fääriaikana, mutta uskon että me tullaan varmasti vielä tapaamaan toisemme myöhemmin elämässä, joko Färsaarilla tai Suomessa!


Vihdoin pääsin myös tapaamaan Färsaarilla työskentelevät muut nordjobbarit! Kaikki muut siis ovat töissä Torshavnissa, paitsi mää ja Fanny. Meitä on täällä Nordjobbin kautta yksi Suomesta, yksi Ruotsista, kaksi Norjasta ja kaksi Tanskasta. Meidän eilisellä tapaamisella mukana oli myös tietysti Sari, Olevin kaveri Norjasta sekä Erhard, joka toimii siis Nordjobbin "projektledare" täällä Färsaarilla. Olin superinnoissani päästessäni vihdoin messiin tapaamaan nämä muut, kun meidän on niin vaikea olla yhteisissä jutuissa mukana tuolta Mykinesiltä. Eikä me koskaan päästä Fannyn kanssa samaan aikaan liittymään reissuihin tai tapaamisiin, mutta onneksi edes vuorotellen ja silloin tällöin kun saadaan vaan vapaapäiviä! Käytiin siis porukalla tosi hyvässä ravintolassa Torshavnin keskustassa syömässä. Mun ainut ongelma oli jälleen kerran kielen kanssa, koska en tajua oikeasti MITÄÄN mitä muut puhuvat norjaksi tai tanskaksi keskenään. Ymmärrän silloin, kun joku puhuu pelkästään mulle (koska silloin he onnekseni puhuvat hitaammin ja selvästi artikuloiden) mutta jos koetan sivusta kuunnella yhteistä keskustelua, niin mulla menee kaikki aivan ohi. Onneksi he kysyessäni jaksoivat aina selittää mulle asian yksinkertaisemmin tanskaksi/norjaksi. Tai sitten lopulta vain englanniksi, jolloin mun ei tarvitse koko ajan toistaa "siis mitä??" "mitä tarkoitat?" "sori mutta nyt en oo vieläkään oikein kärryillä". Kunpa mun ruotsin taito nyt vaan paranis nopsaa niin ehkä saisin kiinni noista muistakin kielistä... :D 

Mun vapaapäiviä oli varjostamassa ikävä kyllä ongelmat ton puhelimen kanssa. Käytin siis viimeiset rahani (en oo vielä saanut täällä palkkaa joten siks oon rahattomana:D) uuteen "halpaan" kännykkään, ainoastaan siksi että saisin Spotifyn ladattua. Mulla on tietokone yhteydenpitoa varten joten tarvitsin kännykkää vain musiikin kuunteluun, mutta nyt tilanne on se, ettei kännykkään saa ladattua Spotifyta. Se vain ilmoittaa jotain että kohdemaasi ei salli latausta tms. Eli en tiedä pystyykö sitä lataamaan täällä Färsaarilla ollenkaan. Mutta just joku paikallinen kertoi mulle että hänen kaverinsa käyttää Spotifyta joten miten ihmeessä he ovat sen saaneet ladattua?!!?! Niin siis, nyt oon vaan käyttänyt tuntikaupalla aikaa surffaten netissä etsien vinkkejä tai apua Spotifyn lataamiseen... Hoah. Jos joku Suomessa tietää keinon ladata Spotify Färsaarilla, niin muhun saa ottaa yhteyttä!!! 
Terveisin epätoivoinen Anna